Tylsät työkaverit vie tehot – huonoja kokemuksia hyvästä käytettävyydestä

January 8, 2016 // Juha Johansson

Entä jos työpäivä alkaisi Tony Starkin tyyliillä?

Työhyvinvointi digitaalisissa työympäristöissä

Moni meistä on joskus työskennellyt työpaikalla, jossa työt sujuvat mutkattomasti mutta motivaatiota ei löydy ja homma tuntuu kuivalta. Mitä tämä tarkoittaa digitaalisten työympäristöjen suunnittelussa?

Käytettävyyden ja käyttökokemuksen eroja

Koitan avata usein epäselvää käytettävyyden ja käyttökokemuksen eroa seuraavalla esimerkillä. Yksinkertaistaen sellaiset asiat kuten työn mutkattomuus ja työpisteen kunto, sekä ergonomia voidaan mieltää käytettävyydeksi. Muut mielialaan vaikuttavat tekijät kuten, työilmapiiri taas osaksi työpaikan käyttökokemusta.

Käytettävyys ja kokemus eivät siis kulje käsi kädessä työelämässä, sovelluksissa tai digitaalisissa palveluissakaan. Kokemus onkin se, mikä käyttäjälle viime kädessä jokaisesta kohtaamisesta jää – halusi hän tai ei. Helposti voi myös ajattella, että käyttökokemus merkitsee vain kuluttajamarkkinoilla, vaikka samat luonnonlait pätevät myös B2B kontekstissa. Hyvät palvelu- ja käyttökokemukset vaikuttavat rationaalisten mittareiden rinnalla, tai jopa niitä vahvemmin asiakasuskollisuuteen. Ihmisistä tulee myös fiksumpia ja luovempia, kun heillä on mukavaa. Hyvä käyttökokemus voi kuin voikin aikaansaada huomattavia etuja myös kovilla mittareilla mitattuna.

Suunnitellaan kokemuksia – mutta kuinka?

No kuinka kokemuksia sitten suunnitellaan, kun ne tapaavat olla niin kovin abstrakteja? Siihen vastaamiseen ei yksi blogikirjoitus riitä. Hommaan tarvitaan jopa psykologian ymmärrystä. Onko kokemukset ja psykologia vain tylsää ja monimutkaista huuhaata, vai sittenkin avain kilpailuetuun? Helppoa homma ei ainakaan ole, mutta mahdollista. Alkupalaksi haluankin esitellä neljä mielestäni hyvää käyttökokemuksen rakennuspalikkaa: autonomia, kompetenssi, yhteys ja tarkoitus.

Käyttökokemuksen rakennuspalikoita

Autonomia – itsenäisyys ja kontrolli

Autonomialla tarkoitan, että käyttäjä saa tehdä asioita omalla tavallaan ja itse. Jos lapselle laittaa kenkiä jalkaan, kuuluu vasta-argumentti “minä ite”. Kengät menee vääriin jalkoihin mutta kokemus on parempi, vaikkei yhtä tehokas, kuin aikuisen toimesta tehtynä. ERP ohjelmiston suunnittelussa autonomiaa voi luoda antamalla työntekijöille enemmän työkaluja ja dataa itsenäiseen työn hallintaan. Pitkälle automatisoidussa järjestelmässä voi olla hyödyllistä jättää ihmisille päätöksen ja toimet, joissa ihmiset ovat parhaita ja koneille ne, missä koneet ovat parhaita.

Kompetenssi – Osaaminen ja onnistuminen

Kun näkee tulokset ja onnistuu itselleen merkittävissä asioissa, työ on motivoivaa. Lenkkeillessä sen ensimmäisen ajan mittaaminen motivoi kummasti jatkamaan myöhemmin, kun huomaa kehityksen – mikäli urheilu kiinnostaa. Yhdessä projektissa oletusarvo oli, että työntekijöille onnistumisen kokemus tulee tehokkuudesta. Käyttäjätutkimuksessa kuitenkin paljastui, että suurin palkinto tuli monimutkaisten ja haastavien ongelmatilanteiden ratkomisesta. Sovelluksessa tämä tarkoitti tietojen ja työkalujen tarjoamista näihin tilanteisiin, sekä rutiinin automatisointia. Toisessa automaatioon siirtyvässä järjestelmässä osaamisen ja onnistumisen kokemusta edesautettiin automaation mittaamisella, sekä tulosten visualisoinnilla.

Yhteys ihmisiin ja tuotteeseen

Porukassa duuni on mukavampaa, jos tuntee kuuluvansa porukkaan. Digitalisaation myllerryksessä tämä tarkoittaa monesti ihmisten välisen vuorovaikutuksen tuomista käyttöliittymän keskiöön. Mutta ihmisen ja tuotteen välinen yhteys onkin usein hankalampi ymmärtää. Sovellusta ja modernia menevää uratykkiä voi yhdistää esimerkiksi äärimmäisen kätevä päätöksentekoon ja toimintaan tähtäävä käyttöliittymä. Kummatkaan kun eivät tykkää tyhjän jauhannasta ja vatuloinnista.

Tarkoitus

Projektit töissä motivoivat kummasti enemmän, jos tietää mitä ollaan tekemässä. Useissa sovelluksissa tämä on tarkoittanut käyttäjän roolin korostamista osana isompaa tavoitetta prosessissa tai projektissa. Tarkoitus kokemuksen rakennuspalikkana vetää myös yhteen kaikki aikasemmat palikat. Kompetenssi, autonomia ja yhteys eivät ole minkään arvoisia, elleivät ne ole käyttäjälle itselleen merkittäviä. Mitä autonomia, kompetenssi tai yhteys tuotteeseen ja ihmisiin tarkoittaa käyttäjälle, riippuu käyttäjästä. Tässä vaiheessa mukaan astuukin käyttäjätutkimus, mikä auttaa ymmärtämään mitä nämä rakennuspalikat tarkoittavat sinun tuotteesi käyttäjille?

Dilbert
Dilbert by Scott Adams
Fyysisestä digitaaliseen työympäristöön

Hyvän työtilan ja työpaikan ilmapiirin hyödyt ovat olleet tiedossa pitkään. Ohjelmistoista ja palveluista puhuttaessa tehokkuuden ulkopuoliset asiat tuntuvat silti jäävän edelleen pinnallisiksi. Työympäristömme digitalisoituvat jatkuvalla vauhdilla ja on aika soveltaa fyysisten työympäristöjen oppeja digitaalisiin työympäristöihin. Mikäli nämä neljä rakennuspalaa avautuivat, tässä on mielestäni yksi hyvä tapa aloittaa parempien digitaalisten työkokemuksien visiointi. Tarvitseeko sinun digitaalinen työympäristösi kenties virkistyspäivän, huonekasvin vai onko se yksi niistä digi-toimistoista, jotka ahmivat kaikki parhaan työpaikan palkinnot vuodesta toiseen?

Juha