Käyttäjä vedenjakajalla – teollisen internetin äärellä

maaliskuu 26, 2015 // Ville Pohjola

Olen UX design-urani vedenjakajalla. Olen tehnyt näitä töitä nyt 17 vuotta. Ensimmäiset 8.5 vuotta kuluivat matkapuhelinten parissa, viihde-elektroniikkaa suunnitellessa. Nämä toiset 8,5 vuotta ovatkin sitten kuluneet ammattisovelluksia muotoillessa, pääosin metsäteollisuuden sovelluksia tehden. Tämä on siis se vuosi jolloin olen tehnyt puolet urastani kuluttajatuotteita ja puolet teollisia sovelluksia. Mitä vauhtia maailma onkaan noiden vuosien aikana muuttunut…

Raudan, lasin, puun ja muovin sijasta moni muukin muotoilijakollega on siirtynyt muotoilemaan jotakin pehmeämpää, eli ohjelmistoja. Nykyaikana tämähän on jo vallan sopivaa sillä kaikkihan ovat pian vieläkin ilmavammin pilvessä. Kohta myös teollisuus kun viihde-elektroniikan parhaat puolet pyritään valjastamaan ammattikäyttöön.

Vedenjakajalla keikutellessa on mielenkiintoista vertailla näitä eri puolia. Kuluttajalaitteista juuri tabletti on se joka herätti myös teollisuuden ajattelemaan. Näiden kahden eri alan isoimmat mullistukset on periaatteessa aiheuttanut sama laite. Iso erottaja on luonnollisesti se mitä laitteilla tehdään. Viihde-elektroniikassa käyttö perustuu kommunikointiin, sosiaalisuuteen ja median kuluttamiseen. Teollisella puolella ainoa tavoite on saada hommat hoidetuksi, ajallaan ja tehokkaasti.

UX:n näkökulmasta näillä kahdella sovellusalueella on toinen iso ero. Ensimmäisen kategorian käyttäjiä kutsutaan viihdekäyttäjiksi, koska heidän motiivinsa ovat tietyt. He haluavat hupailla ja humaltua erilaisista medioista. Viihdekäyttäjällä on laitteeseensa usein vain yksi rooli, koneen ja käyttäjän suhteessa on vain kaksi osapuolta.

Teollisten sovellusten puolella käyttäjärooleja on enemmän. Silti nämä työkäyttäjät voivat olla yksi ja sama henkilö. Sama ihminenkin voi siis joutua käyttämään yhtä sovellusta useampi hattu päässä. Ensin perusoperaattorina, normaalina toimijana mutta toisinaan myös ylläpitäjänä. Saman sovelluksen eri käyttäjät voivat katsoa myös järjestelmän tarjoamaa sisältöä useasta näkökulmasta.

dsc0929

Käyttäjäroolien tunnistaminen ja niiden erilaisten tarpeiden ymmärtäminen ovat yksi tärkeä osa teollisen sovelluksen suunnittelussa. Oikea ratkaisu ei välttämättä ole tarjota kaikille sama setti toiminnallisuuksia, vaan käyttötilannekohtainen räätälöinti voi parantaa käyttökokemusta huomattavasti.

Käyttäjärooleihin liittyvät myös käyttäjäodotukset. Käyttäjillä on aina odotuksia laitteitaan kohtaan. Ohjelmiston odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla, ja jos näin ei tapahdu syntyy erilaisia negatiivisia reaktioita. Somettaja saattaa kohauttaa olkapäitään, luopua yrityksestä ja siirtyä katselemaan leffoja Netflixiin. Viihdekäyttäjän suhde käyttämiinsä ohjelmistoihin on kevytkenkäisempi.

Työkäyttäjällä on niskassaan edelleen velvoite. Työkäyttäjän pitää saada tuotantotavoitteet täyteen, tietty työ tehtyä ennen vuoron loppua. Työkäyttäjän suoritteita mitataan koko ajan, jopa palkka voi olla suoriutumisen tasosta kiinni. Työkäyttäjällä on aina niskassaan enemmän paineita, stressiä ja tavoitteita. On siis kriittisempää että työkäyttäjän työkalut täyttävät käyttäjänsä odotukset ja toimivat kuten niiden odotetaan toimivan.

Viihdekäyttäjällä on usein valinnan mahdollisuus joko käyttää aikaa opetellakseen uutta tai jättää koko homma sikseen. Työkäyttäjä ei voi tätä tehdä vaan hänen täytyy vain selviytyä. Tämähän on meille kaikille tuttua erilaisten tuotannonohjausjärjestelmien ja raportointityökalujen kanssa. Tylsiä lomakkeita, liikaa informaatiota yhdessä näkymässä, monimutkaisia ja hyvin teknokraatin näkökulmasta toteutettuja tehtävänkulkuja. Eikö olekin hupaisaa että juuri ammattisovelluksissa on eniten tingitty käyttökokemuksesta?

Asia korostuu kun ryhdytään puhumaan teollisen internetin mukanaan tuomista asioista. Kun kaikki menee verkkoon, täytyy kaikkien käyttäjienkin mennä verkkoon. Eivätkä kaikki todellakaan halua kohdata tätä ”edistystä”. Esimerkkinä metsäkonemaailma jossa kuskit ovat vaihtaneet monitoimikoneesta ajokoneeseen koska siellä ei tarvitse koko ajan räplätä tietokonetta. Nyt käsillä olevan ajan vaatimukset ovat toki ajamassa ajokonekuskitkin pakkorakoon. Mikä on teollisen internetin seinää vasten ajaman metsäkonekuskin seuraava vaihtoehto? Takaisin moottorisahan kahvaan ei ole paluuta, vaan käyttäjän on vain selviydyttävä kasvavien vaatimusten kanssa. Siksi on tärkeää pehmustaa seinä ja tarjota käyttäjille miellyttävä kokemus heti teollisen internetin polun ensi askeleilla.

Tämä on tärkeä ilmiö huomioida kun mietitään kuinka yrityksessä saadaan teollinen internet käyttöön. Vaikka itse päätelaitteet ovat lainattuja viihde-elektroniikan puolelta, saman käyttäjän suhde välineeseen muuttuu kun ryhdytään puhumaan työkäytöstä. Suurimpia uhkia ovat muutosvastarinta ja huonon käyttökokemuksen mukanaan tuoma ylimääräinen stressi. Tavoite, eli toiminnan tehostuminen ja kustannusten pudottaminen voikin jäädä täyttymättä jos järjestelmä ei täytä käyttäjän tarpeita ja odotuksia. Aika kuluu järjestelmien kanssa painiessa, onnistumisten jäädessä vähäisiksi.

Työkäyttäjän muutosvastarinta pitääkin pystyä murtamaan tuomalla hänelle jokin selkeä käyttäjähyöty. Kun ihminen kokee jonkin asian hyödylliseksi, hän on motivoitunut tutustumaan, oppimaan ja käyttämään uusia asioita. Enkä tarkoita tässä nyt insinöörin ylitehokasta hyötyajattelua, vaan ihan oikean käyttäjän.

Tällä logiikalla ja nämä faktat huomioiden suunniteltiin myös Ponsse Fleet Management-sovelluksen mobiiliversio. Lähdimme liikkeelle yrittämällä ymmärtää mitkä ovat sovelluksen eri käyttäjäroolit ja niiden tarpeet. Suunnittelun haaste oli se että samaa sovellusta käyttää kolme hyvin erilaiset tarpeet omaavaa ryhmää. Yrittäjä haluaa pysyä ajan hermolla siitä mitä koko konelaivasto tänään tekee ja pyörivätkö pyörät niin kuin pitäisi. Lavettikuskin rooli tämän varmistajana on olennainen, mutta hänen tarvitsee vain tietää että mikä kone seuraavaksi siirretään ja miten koneen luokse löytää. Kolmas iso kokonaisuus Fleet Managementia on huoltorutiinin päivittäinen pyörittäminen. Vain etukäteen tilatut huolto-ohjelmasta poikkeavat osat varmistavat koneen nopean pääsyn takaisin töihin. Siksi sovelluksen täytyy tarjota riittävät tiedon koneen huoltotarpeista ajoissa. Vain se vähentää huollon paineita ja auttaa saamaan koneet ajoissa takaisin metsään. Teollista internetiä käyttävissä organisaatioissa päätöksentekijöitä on nyt useita ja jokaiselle pitää tarjota heille relevantti tieto.

dsc0931

Mobiilisti saatavilla oleva, reaaliaikainen ja hyvin analysoitu tieto on ehdottomasti teollisen internetin suurin vahvuus. Sovelluksen käyttöliittymä on ikkuna Big Dataan, mutta se ei tarkoita sitä että tämän ikkunan pitäisi olla panoraamaikkuna. Kun vain olennainen tieto tarjotaan käyttäjän odotuksia vastaavalla tavalla, saadaan ratkaistua muun muassa monta työn kuormittavuuteen liittyvää ongelmaa. Näin saadaan aikaan todellista hyötyä myös liiketoiminnalle prosessien todellisen optimoinnin kautta. Siksi tietoa pitää louhia, pureskella ja sylkeä eri käyttäjärooleille viisain tavoin. Selkeä, käyttäjätarpeisiin sovitettu ja yksinkertainen käyttäjäkokemus on siis avainasia teollisen internetin käyttöönotossa.

Näin murretaan muutosvastarinta kun koneita laitetaan verkkoon.

Ville